Vaikuttavuuskeskus haastatteli vähähyötyisten hoitojen ja palveluiden teemakuukauteen liittyen Harjun terveyden toimitusjohtaja Petja Orrea. Harjun terveys on Päijät-Hämeen alueella toimivan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja Mehiläisen yhteisesti omistama yritys, joka tuottaa julkista terveydenhuoltoa osalle Päijät-Hämeen kunnista. Suurin osa päijäthämäläisistä julkisen terveydenhuollon asiakkaista on tavalla tai toisella asioinut Harjun terveydessä.

Orre kertoi meille, että Harjun terveydessä on tehty runsaasti työtä vähähyötyisten hoitojen karsimisessa, mikä on ollut välttämätöntäkin Harjun terveyden rahoitusmallin vuoksi. Yrityksessä on pohdittu paljon sitä, mikä tuottaa terveyshyötyä ja pärjäämistä, ja mikä toisaalta on sellaista ”hukkaa”, josta voidaan karsia. Orre nosti esille kolme esimerkkiä siitä, miten Harjun terveydessä on tartuttu vaikuttamattomien hoitojen, tutkimusten ja palveluiden karsimiseen:

• Näytteenottokäytäntöjen muuttaminen. Aikaisemmin liki kaikilta potilailta, joilta mitattiin kalkkitasoja, mitattiin ionisoitu kalkki, vaikka perusterveydenhuollon potilailta voidaan pääsääntöisesti mitata albumiinikorjattu kalkki, mikä on huomattavasti edullisempi testaustapa. Harjun terveydessä muutettiin näytteenottovalikkoja siten, että ensimmäisenä on tarjolla albumiinikorjattu kalkki, kun taas ionisoidun kalkin etsiminen näytteenottovalikosta on huomattavasti työläämpää. Tällä pienellä muutoksella saatiin aikaan noin 50 000 euron säästö vuositasolla, mikä vastaa tasoltaan sairaanhoitajan vuosipalkkaa, joka edelleen voidaan käyttää vaikuttavaan toimintaan.
• Haavahoitotuotteiden läpikäynti. Harjun terveydessä käytiin läpi asiantuntijan kanssa kaikki haavahoitotuotteet, joita yritykseen tilataan. Tuotteita löytyi yhteensä 150, joista esimerkiksi päällekkäisyydet poistamalla tilattavien tuotteiden määrä saatiin karsittua viiteenkymmeneen. Potilaille muutoksesta ei seurannut muuta kuin hyötyä, sillä nyt haavanhoidon jatkuvuus hoitajan vaihtuessa on parempaa, kun hoitotuotteet eivät vaihtele tekijän mukaan.
• Mielenterveyteen liittyvissä haasteissa Harjun terveydessä on lähdetty vahvasti mukaan Terapiat etulinjaan -toimintamalliin. Perinteisessä tavassa Terapianavigaattorin tulos on purettu ja hoitosuunnitelma on tehty kahdella erillisellä vastaanottokäynnillä, mutta Harjun terveydessä käynnit puretaan pääsääntöisesti digiklinikalla ja lyhytterapiaan pääsee muutamassa viikossa digiklinikkakontaktin jälkeen. Asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä malliin ja suurin osa pärjää itsenäisesti ilman tukea lyhytterapiajakson jälkeen.

Vähähyötyisten hoitojen ja palvelujen karsimiseen liittyen Orren kanta on, että tehokkuus-sanan käyttöä on tässä yhteydessä turha pelätä, vaan niukkojen resurssien jakamisessa on välttämätöntä miettiä, onko annetusta hoidosta potilaalle hyötyä. Tehokkuus-sana usein liitetään karsimiseen ja yt-neuvotteluihin, vaikka Orre näkee sen enemmänkin niukkojen resurssien oikeudenmukaisena jakamisena. Esimerkiksi se, että potilaaseen käytetty aika kolminkertaistetaan, tarkoittaa käytännössä sitä, että kaksi potilasta jää ilman aikaa. Orre kannustaakin soteammattilaisia jakamaan vaikuttavuutta mahdollisimman tasapuolisesti mahdollisimman monelle. Vaikuttavuuden edistämisessä usein pohditaan asian tieteellistä puolta ja tutkimusnäyttöä, vaikka liikkeelle voisi Orren mukaan lähteä pienemmästäkin. Terveydenhuollossa pienistä puroista syntyy iso virta, jolla voidaan järjestää lisää potilasaikoja tai säästää kokonaisia ammattilaisten vuosiansioita. Orre huomauttaa kuitenkin, että tämä voi tarkoittaa sitä, että joidenkin asiakkaiden ja potilaiden kokemus saadusta hoidosta heikkenee. Esimerkiksi terveyskeskuksissa hoidettavat korvahuuhtelut ovat sellaisia, joita potilas voi tavallisesti hoitaa itse apteekin kotihoitotuotteilla, mutta kun potilaan ja ammattilaisen kohtaaminen jää pois, voi asiakas kokea saavansa huonompaa hoitoa, vaikka lopputulos voinnin suhteen on sama. Orre pohtiikin, että kansalaisille pitäisi jotenkin tehdä näkyväksi se, mihin terveydenhuollon resurssit todella riittävät, esimerkiksi tuoda esiin sitova palvelulupaus siitä, minkälaista hoitoa julkisesta terveydenhoidosta on saatavilla. Orre ei missään nimessä halua väheksyä potilaan kokemusta hoidosta, vaan hän näkee erittäin tärkeänä myös potilaskokemuksen, vaikka vähähyötyisistä hoidoista luovuttaisiinkin.

Vaikuttavuuskeskuksen tehtäviin kuuluu vaikuttavuusajattelun vieminen koko sote-sektorin henkilöstölle ja siksi kysyimmekin Orrelta, miten Harjun terveydessä henkilöstö on saatu mukaan vaikuttavuustalkoisiin. Orre vastasi sen toteutuneen pääosin hyvin. Jotta henkilöstö sitoutuu vaikuttavuuden edistämiseen, täytyy sen vaikuttaa jollain lailla myös henkilöstöön: henkilöstö voi itse kokea työnsä helpottuvan esimerkiksi automatisoinnin vuoksi tai iloita siitä, että ikään kuin saa luvan luopua turhasta työstä. Tärkeää on, ettei vaikuttavuuden lisääminen kuormita henkilöstöä muutenkin kiireisessä arjessa. Henkilöstö tuo myös itse esille ehdotuksia vaikuttavammasta ja tehokkaammasta hoidosta ja niitä pyritään saamaan nopeasti käytäntöön. Mitään vaikuttavuuden johtamisen rakennetta ei Harjun terveydessä ole, vaan henkilöstö voi lähestyä johtoa suoraan ja he myös tekevät niin, mikä Orren ymmärryksen mukaan johtuu paljolti heidän toimintakulttuuristaan, jota kuvataan lausahduksella ”ideat toteutukseen viikossa”. Orre kertoo sen tarkoittavan sitä, etteivät ideat jää pitkäksi aikaa pyörimään erilaisiin johtamisrakenteisiin, vaan työntekijöiden ideoita otetaan rohkeasti kokeiluun, mikäli niistä ei vaikuta olevan kenellekään haittaa. Ehdotuksia tulee tasaisesti sekä henkilöstöltä, lähiesihenkilöiltä että johdolta. Työntekijöiden ideoiden lisäksi Harjun terveydessä otetaan rohkeasti käyttöön myös muiden toimijoiden kehittämiä, hyväksi havaittuja malleja.

Pyysimme Orrea lähettämään lukijoille vinkkejä siitä, mistä kannattaa lähteä liikkeelle, jos on päättänyt organisaatiossaan aloittaa vähähyötyisten toimien karsimisen. Orrella on tähän kolme yksinkertaista vinkkiä:

1. Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset. Kannattaa myös tarkistaa, että oman organisaation ohjeistukset ovat viimeisimpien virallisten suositusten mukaisia
2. Vaikuttavuusseuran hukkajahdin ja Proshade-hankkeen tuotokset. Esimerkiksi hukkajahdista voi saada ideoita oman organisaation hukan poistamiseksi, vaikka täsmälleen samaa hukkaa ei organisaatiosta löytyisikään
3. Pysähtyminen. Että ammattilaiset edes välillä pysähtyisivät yhdessä pohtimaan sitä, tekevätkö he työssään oikeita asioita ja oikealla tavalla. Yhteisen keskustelun äärellä oman organisaation hukka nousee nopeasti esille.

Kiitämme Petjaa haastattelusta ja kannustamme ottamaan Petjan vinkit talteen!

Maaliskuun teema: vähähyötyiset hoidot ja palvelut

Tämä kirjoitus on osa Vaikuttavuuskeskuksen vähähyötyisten hoitojen ja palvelujen teemakuukautta. Kaikki teemaan liittyvät kirjoitukset voit lukea tämän linkin takaa.