Yhteydenotto

Kysyjä kertoi, että alueella on alkamassa systeemisen työotteen pilotointi lapsiperheiden sosiaalipalveluissa ja tiedusteli, miten pilotin aikana voitaisiin arvioida sitä, onko pilottityöskentely ollut vaikuttavaa.

Yleisesti vaikuttavuuden arvioinnista

Perinteinen, tieteellisesti pätevä vaikuttavuustutkimus edellyttää vertailua kahden eri ryhmän välillä, joista toinen saa interventiota ja toinen ei. Tieteellisesti pätevää tutkimusta on tietysti vaikeaa tehdä hyvinvointialueella arkityön ohessa. Kevyesti vertailuasetelmaa voi hyvinvointialueella yrittää mallintaa esimerkiksi siten, että yksi tiimi käyttää toimintamallia ja toinen ei ja pilottivaiheessa vertaillaan pilottitiimin ja vertailutiimin kokemuksia. Täysin tieteellisesti pätevää tutkimusta tästä ei saa, sillä vertailussa pitäisi huomioida myös esimerkiksi se, minkälaisia asiakkaita tiimeihin ohjautuu ja minkälaiset edellytykset työntekijöillä on käyttää mallia, mutta suuntaa antavia tuloksia hyvinvointialueiden omaan käyttöön asiasta voi saada.

Vaikuttavuutta voidaan arvioida monesta eri näkökulmasta ja mittarit arvioinnille tulee valita näkökulman mukaan. Voidaan tarkastella vaikuttavuutta asiakkaan elämässä, jolloin mitataan asiakkaan tilanteessa tapahtunutta muutosta. Kustannusvaikuttavuuden tarkastelussa mitataan sitä, onko menetelmällä aikaan saatu muutos myös kustannuksiltaan kannattava. Lisäksi asiaa voidaan tarkastella tietysti myös työntekijöiden näkökulmasta: tapahtuuko muutosta työntekijäpysyvyydessä, työtyytyväisyydessä, toiko malli hyötyä työhön jne, eikä mikään estä tämän arvioinnin ulottamista systeemisen ajattelun hengessä myös esimerkiksi yhteistyökumppaneihin (koulut, terveydenhuollon ammattilaiset jne.)

Vaikuttavuuden mittaamistavan valinta kannattaa valita sitten, kun tietää mitä ulottuvuuksia tiimissä halutaan mitata. Asiakkaaseen liittyvää vaikuttavuutta voidaan mitata prom-mittareilla, jotka mittaavat asiakkaan elämänlaatua, prem-mittareilla puolestaan mitataan asiakkaan kokemusta saamastaan palvelusta. Kustannusvaikuttavuuteen on omat laskutapansa ja työntekijöille tulee tehdä omat kyselynsä.

Kun mittari on valittu, täytyy valita mittaamispisteet. Muutoksen mittaamisessa oleellista on, että mittaamista tehdään ennen ja jälkeen systeemisen tiimin, mutta harkintaa täytyy tehdä sen suhteen, missä kohtaa mittaamista tiimin työskentelyn jälkeen tehdään. Asiakasvaikuttavuuden osalta tulee pohtia, halutaanko tietoa lyhyt- vai pitkäaikaisesta vaikuttavuudesta vai molemmista.
Kun vaikuttavuutta arvioidaan, on syytä muistaa, että hyvinvointialueella ilman tutkimuksellista tarkkuutta tehtävät arvioinnit eivät anna täysin luotettavaa kuvaa vaikuttavuudesta, mutta aina kannattaa lähteä jostain liikkeelle ja arvioida edes jotain vaikuttavuusulottuvuutta. Voisi olla hyvä mallin vaikuttavuuden arvioinnin yhteydessä kerätä myös vapaamuotoista kokemustietoa mallin käytöstä.

Mittarit

Ainakin näitä alle listattuja mittareita on käytetty menestyksekkäästi lapsiperheiden sosiaalityössä. Mittarin valinnassa yleisesti on hyvä huomioida, että kannattaa valita tutkittu ja käytetty mittari, jotta voidaan varmistua siitä, että valittu mittari mittaa sitä, mitä sen on ajateltukin mittaavan. Luotettavia mittareita löytyy esimerkiksi TOIMIA-tietokannasta: TOIMIA-tietokanta – Duodecim (terveysportti.fi)

Fit-työote ja sen mittarit ORS ja SRS
Fit-palautetietoinen työote vahvistaa suhdeperustaisuutta, dialogisuutta ja asiakasosallisuutta. THL on pilotoinut FIT-mittaria lastensuojelun kontekstissa. Diaesitys aiheesta löytyy Innokylästä: Palautetietoinen työskentely (FIT) | Innokylä (innokyla.fi). Täytettävissä digitaalisesti lisenssillä.
Artikkeli aiheesta: FIT-mittarin pilotointi lastensuojelussa – ensimmäiset askeleet (julkari.fi)

3X10D- mittari
Elämäntilannemittari, laajasti eri ikä- ja kieliversioita, tulossa digiversiona. Ilmainen paperilomakkeena, myös digiversio olemassa. Tutkimuksia tehty ja käynnissä sosiaalihuoltoon liittyen. Oma mittari myös lastensuojelun palvelun laadusta.

KINDL-R -mittari on lasten yleinen elämänlaadun mittari, josta löytyy eri-ikäisille lapsille ja myös lapsen vanhemmille tarkoitetut kyselylomakkeet. Ei mobiilisovellusta, ainoastaan paperilomakkeet. THL suosittaa terveydenhuollon käyttöön, käytetty myös sosiaalihuoltoon liittyvässä tutkimuksessa.

SCORE-15
Perheen toimivuutta koskeva mittari, käytetty esim. systeemistä toimintamallia koskevassa väitöskirjassa sivun 1 osalta: Describing your family (ymaws.com)

Henkilöstön kokemuksia systeemisesta toimintamallista
Elina Aaltion väitöskirjassa henkilöstön tyytyväisyyttä systeemiseen malliin on mitattu kyselyllä, joka löytyy väitöskirjan sivulta 127.
Effectiveness of the Finnish Systemic Practice Model for children’s social care. A realist evaluation (jyu.fi)

Muut mittarit
Kansainvälisestä kirjallisuudesta seulottuja mittareita ja arvio niiden soveltuvuudesta löytyy seuraavasta artikkelista:
Hyvinvoinnin ja muutoksen mittarit systeemisessä lastensuojelussa (julkari.fi)

Menetelmän käyttöönotto

Yleisesti todetaan, että mallin onnistunut käyttöönotto edellyttää huolellista suunnittelua ja sitoutuneisuutta. Onnistunutta implementointia, eli käyttöönottoa Suomessa tukee esim. Itla, joka järjestää koulutuksia aiheesta. Itlan implementointiopas kannattaa ehdottomasti käydä läpi, erityisesti niiden, jotka johtavat mallin käyttöönottoa.

Implementointiopas – Kasvun tuki