Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulaisen haastattelu

Haastattelimme Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulaista osana Vähähyötyisten hoitojen ja palvelujen teemakuukautta. Pyysimme Komulaista ensiksi kertomaan meille Käypä hoito- ja Vältä viisaasti -suosituksista.
”Käypä hoito on kansallinen, suomalainen näyttöön perustuvan lääketieteen menetelmien hoitosuositusten toteutus. Suositukset ovat mahdollisimman luotettavilla menetelmillä laadittuja suosituksia tärkeistä aiheista, ja niitä on suunnattu potilaille, lääkäreille ja muille ammattilaisille. Tavoitteena suosituksilla on optimoida potilaiden hoitoa.

Vältä viisaasti -suositukset taas ovat kotimainen versio Choosing Wisely -suosituksista. Näillä suosituksilla pyritään kiinnittämään huomiota yksittäisiin interventioihin, jotka joillekin potilasryhmille ovat haitallisia tai vaikuttamattomia, eli tuottavat tarpeetonta resurssikäyttöä tai kustannuksia. Vältä viisaasti -suositusten tekemisen vaateet ovat korkeat: niitä tehdään ainoastaan silloin, kun on mahdollista antaa vahva suositus aiheesta.”

Komulainen kertoi, suosituksia on jatkuvasti työn alla ja uusien Vältä viisaasti -suositusten tarve arvioidaan myös Käypä hoito -suosituksen laatimisen yhteydessä. Tutkimustietoa siitä, miten Vältä viisaasti -suosituksia on otettu käyttöön ei ole saatavilla, mutta Käypä hoito -suositusten käyttäjäkyselyiden mukaan suositukset ovat arvostettuja ja ahkerasti käytettyjä.

Kysyimme Komulaiselta hänen näkemystään siihen, mikä on suositusten rooli ”vaikuttavuuden vuosikymmeneksi” lanseeratulla aikakaudella. Komulainen kertoo suositusten olevan informaatio-ohjausta, jotka ovat ammattilaisten ammattilaisille laatimia, ei viranomaisohjausta. Laadukkaasti rakennetut suositukset Komulainen näkee osana terveydenhuollon informaatio-ohjausta ja ymmärrys on, että suositukset myös lisäävät vaikuttavaa hoitoa.
Kysyimme Komulaiselta henkilökohtaisia suosikkeja Vältä viisaasti -suosituksista. Komulainen nimeää suosituksista kolme. Ensimmäiseksi Komulainen nimeää antibioottien käytön välttämäistä koskevan suosituksen. Toimituksessa oli suosituksen laadinnan yhteydessä ajateltu, ettei tällaiselle suositukselle välttämättä olisi käyttöä, mutta kun lääkäreiltä asiaa oli kysytty, oli se nähty tärkeimpänä suosituksena, mistä syystä myös Komulainen haluaa tämän suosituksen nostaa esiin. Toinen suositus, jota Komulainen pitää tärkeänä, on alaselkäkivun kuvantamisen välttämiseen liittyvä suositus ja kolmanneksi Komulainen haluaa pediatrina nostaa esille lasten yskänlääkkeiden käytön vähentämiseen ohjaavan suosituksen.

Kysyimme Komulaiselta, voisiko hän valita yhden suosituksen, jota toivoisi koko Suomessa noudatettavaksi. Komulaisen näkemys kuitenkin on, ettei yhden suosituksen noudattamisella voida ratkaista vähähyötyisiin toimiin liittyvää ongelmallisuutta, vaan jokaisen ammattilaisen tulisi ennemminkin tarkastella omaa ja oman yksikkönsä toimintaa siltä kannalta, että esiintyykö työssä vähähyötyistä toimintaa. Lääkärit itse nostavat esiin usein prosesseihin ja hallintoon liittyvät asiat vähähyötyisistä toimista puhuttaessa; prosesseihin liittyvä hukka onkin alalla suurempaa kuin interventioihin liittyvä hukka.
Pyysimme Komulaista kertomaan Käypä hoito- ja Vältä viisaasti -suositusten tulevaisuuden näkymistä. Komulainen kertoi meille, että resurssit työhön ovat aiempaa paremmat, mistä syystä esimerkiksi ruotsinkielisiä suosituksia on ryhdytty tekemään. Lisäksi moniammatillisuutta suositustyössä lisätään, eli otamme laajemmin eri ammattiryhmiä mukaan suositusten laatimiseen. Suositusten ajantasaisuutta pyritään parantamaan. Suosituksissa pyritään myös tekemään näkyvämmäksi hyötyjen ja haittojen välistä suhdetta ja sitä kautta lisäämään vaikuttavuutta. Myös kestävyysnäkökulman tuominen suosituksiin on suunnitteilla.

Vielä viimeiseksi pyysimme Komulaista antamaan vinkit hyvinvointialueelle, joka on vakaasti päättänyt luopua vähähyötyisistä toimista. Komulainen välitti tällaiset terveiset hyvinvointialueille:
”Luopuminen on epärealistista; se että vähähyötyisiä toimia voidaan vähentää, on todennäköisempää. Hyvinvointialueilla voitaisiin pitää työpajoja, jossa pohditaan omaa työtä ja sitä, mikä omassa työssä on vähähyötyistä ja mitä puolestaan voisi vähentää. Alueilla voitaisiin hankkeenomaisesti lähteä vähentämään vähähyötyisiä toimia: todetaan ongelma, pohditaan miten siihen voidaan vaikuttaa, toteutetaan suunnitelmaa ja analysoidaan sen toimivuutta. Plan, do, act. Vastaanottotilanteille voidaan viedä visualisoituna haittoja, hyötyjä ja kustannuksia. Näin ne olisivat helposti nähtävillä ja saatavilla niissä tilanteissa, joissa hoitopäätöksiä tehdään.”

Kiitämme Jormaa haastattelusta. Vaikuttavuuskeskus tekee tiiviisti yhteistyötä Käypä hoito -toimituksen kanssa suositusten viemiseksi osaksi ammattilaisten arkea.

Maaliskuun teema: vähähyötyiset hoidot ja palvelut

Tämä kirjoitus on osa Vaikuttavuuskeskuksen vähähyötyisten hoitojen ja palvelujen teemakuukautta. Kaikki teemaan liittyvät kirjoitukset voit lukea tämän linkin takaa.