Vaikuttavuuskeskus järjesti 15.3.2024 sosiaalihuollon mittarityöpajan, joka oli kohdennettu hyvinvointialueilla ja sosiaalialan osaamiskeskuksissa työskenteleville sosiaalialan ammattilaisille. Työpajan aluksi Sakari Kainulainen (Diak) kertoi meille yleisesti mittaamisesta sosiaalialalla ja esitteli sen jälkeen 3X10D-elämäntilannemittaria ja sen käyttömahdollisuuksia. Kainulaisen jälkeen kuulimme FIT-palautetietoisen työotteen ja siihen liittyvien ORS- ja SRS-mittareiden käytöstä Helsingin kaupungilla. FITiä meille esittelivät Charlotte Wieliczko ja Maria Isoaho. Varsinainen työpajatyöskentely tapahtui näiden esitysten jälkeen, alla koostetta käydystä keskustelusta.

Mittareiden käyttö 

Osallistujat olivat käyttäneet ja kokeilleet seuraavia mittareita:

• FIT-työote ja siihen liittyvät ORS- ja SRS-mittarit
• ARVOA
• C-GAS
• RAI-tuoteperheen mittarit
• Osallisuusindikaattori
• Audit-C
• SDQ
• 15D
• ASCOT
• 3X10D ja sen eri versiot
• WHOQOL-Bref
• Kykyviisari
• Whodas 2.0
• Oiremittarit, esim. BDI, PAI
• Kehitystyössä tehdyt mittarit

Mittareita osallistujat olivat käyttäneet laajasti erilaisissa tehtävissä: asiakastyössä, piloteissa, hankkeissa, tutkimuksissa sekä myös eri asiakasryhmien kanssa: lasten ja aikuisten sosiaalipalveluissa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa jne. Mittarikokemukset olivat pääosin myönteisiä, mutta myös huonoja käyttökokemuksia ja käytöstä poistettuja mittareita keskustelussa tuotiin esille.

Voisiko sosiaalihuollossa olla yhteinen tai asiakasryhmäkohtainen elämänlaadun mittari? 

Keskustelun yhteinen näkemys oli, että voisi ja olisi syytäkin olla yhteinen mittari, mutta tarve myös pureutuviin mittareihin on ilmeinen. Geneerisen mittarin valinnassa olisi tärkeää huomioida käytettävyys ja sopivuus sosiaalihuollon arkeen. Keskustelijat toivat esiin, että valittavan mittarin pitää perustua tutkittuun tietoon, olla helppokäyttöinen ja ehdottomasti integroituna asiakastietojärjestelmään.

Useampi ryhmä nosti työpajassa esiin, että tarvitaan kansallista ohjausta, jotta sopivia, luotettavia ja tutkittuja mittareita otettaisiin laajasti ja yhdenmukaisesti käyttöön. Hyvinvointialueet tarvitsevat myös tukea käyttöönotossa. Keskustelijat nostivat esiin, että kansallisen ohjauksen puute sosiaalihuollon mittarivalinnassa tuottaa resurssikatoa hyvinvointialueiden arkeen.

Mitä erityisesti pitää huomioida, kun puhutaan mittaamisesta sosiaalialalla?

Erityisen tärkeää keskustelijoiden mukaan on huomioida, ettei mittaaminen saa olla itse tarkoitus, vaan sille pitää olla peruste ja tavoite. Mittaamisen pitää tukea työtä ja mittaamisen hyötyjen pitää olla myös ammattilaisille merkittävät. Sosiaalialalla mittaamista tulee pohtia myös asiakkaan näkökulmasta ja huolehtia siitä, että asiakaskohtaamisissa ollaan aidosti kiinnostuneita asiakkaan kohtaamisesta, vaikka mittaria käytettäisiinkin apuna työskentelyssä. Keskustelussa nousi esiin myös se, että asennetyöskentelyäkin tarvitaan, jotta mittaaminen saadaan osaksi sosiaalityön arkea – mittaamista on mahdollista ja tarpeellista tehdä, vaikka ollaankin yksilöllisten asiakastilanteiden kanssa tekemisissä.

Mitä jatkossa? 

Yhteinen keskustelu vaikuttavuuden mittaamisesta sosiaalialalla nähtiin tärkeäksi ja sitä on ehdottomasti tarpeen jatkaa. Vaikuttavuuskeskus ottaa mielellään vastaan toiveita tulevien työpajojen aiheista ja ehdotuksia vaikuttavuuden edistämisestä sosiaalialalla.